Miks jengi ei tajuu?

Kirjotan parhaillaan esikoiskirjaani henkisestä kasvusta ja kirjotin siihen juuri aiheesta, joka on askarruttanut mua pitkään. Minkä takia toisia kiinnostaa henkiset asiat, miksi jotkut kieltää kaiken ja mikä saa jotkut oleen jollain hassulla harmaalla alueella? Sit mää tajusin sen kaiken. Se on ollut koko ajan mun nenän edessä, mutta jotenkin oon silti jaksanut ihmetellä asiaa. Esimerkiks kaikki mun frendithän tietää et mää oon ihan täys hattivatti nykyään, mut ne ei väittele mun kaa tästä aiheesta. Ainakaan vielä kukaan ei oo tullu sanoon, että hei Kaisa sun kannattais nyt ihan oikeesti vaihtaa lääkitys. Oon siis superilonen siitä, ettei jengi jaksa vääntää näistä aiheista, mut silti se on jotenkin erikoista kun kaikesta muusta (esim. ruokavaliosta) keskustellaan ihan hulluna. Ikään kuin moni on hyväksyny sen, että toi nyt vaan on tollanen menetetty tapaus. Se vaan on erikoista, ettei kukaan kyseenalaista tätä kaikkea mun naamalle. Eikä sillä olis mitään merkitystä vaikka kyseenalaistaisikin, mutta nekään ketkä ei usko mihinkään, niin ei tavallaan kielläkään henkistä puolta. Mulle tulee sellanen viba, että ihmiset ei voi sanoa absoluuttisen varmasti, eikö nää jutut olis totta. Esimerkiks yks mun rakkaimmista ystävistä on ateisti. Mut sitten sitä kuitenkin kiinnostaa nääkin jutut ja se antaa mun höpötellä mitä eriskummallisempia juttuja ihan kaikessa rauhassa. Pakko arvostaa!

Se nyt on kaikille selvää, että jengi on yhtä montaa mieltä kun on ihmisiä. Sitä kutsutaan mielipiteeksi syystä. Omasta mielestä pitämiseksi. Henkisyyteen liittyvissä jutuissa on erilaisia näkemyksiä, ihan kuin uskonnoissa, mutta ei niin mustavalkosesti. Ihminen ei ehkä uskalla kieltää sellasta, mistä sillä ei ole varmuutta. Että jos noi foliojutut onkin totta ja jos siitä tulee vaikka mainstreamia, niin sit määkin varmaan uskon. Mut ennen kuin se tietty momentum on saavutettu, niin se on sellasta salaseurailua ja nyökkäilyä. Mulla kaikki alko viehätyksestä lukea jotain taikuutta sisältäviä tarinoita nuorena, sittemmin taroteihin tutustumisena ja enkelimaailma oli ehkä selkein juttu, millä lähdin aikoinaan liikkeelle. Selvännäkökyky mulla on ollut tyyliin aina, mutta myönsin sen vasta reilusti parikymppisenä. Mää ymmärrän, että esimerkiksi nää mun sielutasolta tulevat jutut on osittain liian diippejä monille. Osa sanookin mulle, että sun pitäis aina muistaa peruspirkkoo. Mutta kun en mää voi taannuttaa itteeni sinne 15 vuoden päähän ja puhua siitä kohdasta käsin. Joten mun on pakko puhua ja kirjottaa siitä kohdasta käsin, missä milloinkin olen. Ja sehän muuttuu ihan koko ajan, kuten kaikilla henkisen polun pikakaistaa kulkevilla.

Sielut on eri kohdassa menossa itsensä kanssa. Inkarnaatiokierto takaa sen, että joka elämässä jumpataan karmisia aiheita just niin kauan, että niiden opetukset menee perille. Jos ei tässä elämässä mee perille, niin seuraavassa jatketaan. Karma on jotain, mikä seuraa meitä elämästä toiseen ja sitä me tänne ollaan tultu purkaan. Kaikki ihmiset on hereillä, huolimatta karman määrästä. Mikä on suht iso mindfucker. Osa ihmisistä, joiden jutuissa ja viboissa jengi käy kylpemässä, on tässä elämässä heränneitä. Se tarkottaa sitä, että egon panssarin läpi tulee Jumalallinen eli Divine light. Pohjimmiltaan kaikki ihmiset on hereillä, me ollaan vaan tultu tähän ihmiskehoksi kutsuttuun inkarnaatiopakettiin ja unohdettu ketä me oikeesti ollaan. Me ollaan siis vaan UNOHDETTU. Kaikki se mihin me tällä henkisellä matkalla pyritään, on jo läsnä. Se on vaan kaikkien kuorien alla, odottamassa läpipääsyään. Kun ihminen aikoinaan aloitti kolmannen dimension olentona ja sille tuli karminen keho, identiteetti ja persoona, niin siitä se jumppa sitten alkoi. Sielut, jotka elelee enemmän ja vähemmän tyytyväisenä kolmannessa dimensiossa tällä hetkellä maapallolla, on vielä melko pihalla henkisestä kasvusta. Ei niitä edes vielä kiinnosta. Ne hyväksyy sen, että elämä on mitä on, käy töissä ja hengaa perheen kanssa vahvojen ehdollistumien kanssa. Neljännessä dimensiossa on maapallolla myös paljon sieluja ja ne on niitä, joita alkaa henkinen kasvu jo vähän kiinnostaan. Ehkä enkelihommat resonoi. Neljännessä dimensiossa aletaan jo vähän kyseleen, että kuka mää oon ja mitä hittoo mää teen täällä.

Kun ihminen alkaa kyseleen (tai se avautuu kyseleen) kysymyksiä oman olemassaolonsa merkityksestä ja elämän merkityksestä, niin aletaan kulkeen henkisen kasvun pikakaistaa. Sen jälkeen vauhti voi olla tosi hurjaakin, koska sielun syvyyksistä kumpuaviin kysymyksiin haetaan vimmatusti vastauksia. Jos mietit syvempiä kuin mitä syöt tänään, miltä näytät uimarannalla ja paljon tienaat vuodessa, niin kuulunet näihin ihmisiin. Neljännestä dimensiosta sielu voi siirtyä vauhdilla seuraaviin dimensioihin henkisen kasvun kiihdyttyä. Niissä henkiset asiat on jo ihan normisettiä ja ihminen hakeutuu sellaisten juttujen pariin, jotka ruokkii sen sielua. Se alkaa elään tiedostavampaa elämää ylipäätään. Miettii ettei halua asua enää keskellä melua ja saastetta, vaan kaipaa luontoa ympärilleen. Kelailee mitä laittaa suuhunsa ja miten ravitsee sieluansa hyvältä tuntuvalta toiminnalla. Sille monien ihmisten touhut vaikka rahan, vallan ja ulkonäön perässä alkaa näyttäytyyn hassuina. Se alkaa arvostaan tiettyä perusmeininkiä ja sen tavoitteeksi elämään tulee kenties vaan tajuta mikä sen funktio on. Se ei enää halua olla maailman paras äiti, puoliso tai työntekijä. Sille on ihan ok olla vaan ja ihmetellä elämää kädet sylissä. Se tajuaa, ettei nää hommat oo sitten kuitenkaan omissa käsissä. Toisin kuin ego, joka luulee pystyvänsä mihin vaan. Eri dimensiot missä sielut (ja kaikki muutkin oliot) elää, on periaatteessa vaan egon kerrostumia. Egon eli ehdollistuman eri kerroksia. Mitä alemmalla dimensiolla vaeltaa meneen, sitä enemmän on kiinni egon metkuissa. Eikä välttämättä edes vielä tajua, että on täysin ego orientoitunut. Missä ei ole mitään väärää, se on just se kohta missä sielun kuuluukin olla, silloin kun se on siinä kohtaa! Se vaan ei ole ikuinen kohta kellekään, tää universaali systeemi pitää siitä huolen.

Kaikki sielut tulee ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jossa ne alkaa kyseleen isoja kysymyksiä. Kun nyt kelaat ihan vauhkona siellä, että millähän levelillä olet, niin onko sillä jotain merkitystä? Ei ole, muille kun egolle. Egohan haluaa tuntea omaa pikku erinomasuuttaan siitä, että se on vaikkapa pirun edistynyt. Egoparka ei vaan tajua, että mitä pidemmälle henkinen kasvu etenee, sitä vähemmän sillä on valtaa. Mutta se on Divinen upeasti rakentama metku, että ego luulee saavansa siitä henkisestä kasvusta jotain. Joten se on ihan täysillä messissä ja yrittää kovasti pyrkiä eteenpäin. Ja sitten kun päästään kuudenteen dimensioon omassa sielun kehityksessä, niin tapahtuukin herääminen. Silloin egon panssariin tulee reikä, joka alkaa loistamaan Divine tietoisuutta läpi. Eli tapahtuu herääminen, valaistuminen. Monet luulee, että herääminen on vaan jonkun Buddhan tai Jeesuksen juttu. Nouuu. Se on ihan jokaisen taviksenkin juttu, kunhan sielu tulee siihen kohtaan omassa kehityksessään. Tietoisuus on nimenomaan se, joka meissä kaikissa on pohjimmillaan, koska me kaikki ollaan alunperin puhdasta tietoisuutta. Ja kun me herätään siihen, niin vaan yhtäkkiä viimeistään tajutaan, mistä tässä kaikessa on kyse. Suurin osa maapallon ihmisistä elää kolmannessa ja neljännessä dimensiossa sielujensa kehityksessä. Tästä syystä kaikki nää foliohattujutut ei ole vielä valtavirtaa. Mutta neljännessä dimensiossa aletaan kuitenkin avautuun henkisyydelle, joka selittää jatkuvasti lisääntyvän kiinnostuksen New Age shittiin.

Joten sunkin elämässä olevat ihmiset on kaikki jossain kohtaa menossa, osa kolmannessa, osa neljännessä ja osa viidennessä tai ylemmissä dimensioissa. Sen takia osa tajuu ja osa ei. Kaikki on oikein. Sä et voi myöskään saada ketään toista tajuun samoja juttuja kuin mitä itse tajuat, koska se toinen sielu ei välttis oo vaan vielä valmis. Sen takia kaikenlainen henkisyyden tuputtaminen on ihan turhaa. Tästä syystä en esimerkiksi hirveesti mainosta palveluitani. Koska tiedän, että ihminen tulee kun se on siinä kohtaa. Ja Divine huolehtii siitä, kuka tulee. Valmennan jokaista siitä kohdasta käsin, missä kenenkin sielun tila on. En myy mitään yskssarvissalvaa tai lupaa sulle ikuista onnea, koska se on vaan henkisyyden ympärille rakentunutta huttua. Mää haluan ravita sun sielua, jotta voit viedä systeemiäsi eteenpäin. Jos dimensiot meni yli, niin älä huoli! Sillä mun oma henkisen kasvun pikakaista ei olis ollut niin vauhdikas, ellen olisi "löytänyt" tahoja, jotka puhuu juttuja, joista en ihan vielä saanut kiinni. Aina jää jotain, jos ei tietoiseen mieleen, niin sielun syövereihin!

Lempeyttä,

Kaisa W Koskinen, henkisen kasvun valmentaja, ekonomi, Licensed Trainer of NLP

kaisa(@)asennekysymys.fi, 050 544 1538

Ps. Seuraava Sisäinen rauha - workshop on 13.12. Sukelletaan sisään itseemme - tule mukaan!

Pss. I´m here for you. 1,5h tapaaminen 120€, 6 viikon valmennusohjelma 630€ (voi maksaa osissa).

Psss. Kiitos kaikille palautteen antajille, jokainen palaute antaa merkitystä mulle jatkaa sitä mitä teen.